Helena Bross: Ekaluokkalaisen kirja. Lähde mukaan seikkailuun! Kuv. Emma Göthner, suom. Sirpa Vuento, 190 sivua, Readme.fi 2018.
Tammi julkaisi vuosina 2006–2007 ruotsalaisen Helena Brossin Eka B -sarjaa, joka erottui edukseen muusta tuolloin tarjolla olleesta helppolukuisesta, lukutaidon alkuun suunnatusta kirjallisuudesta.
Eka B -sarjassa oli suomalaisen Christel Rönnsin runsas ja selkeä nelivärikuvitus. Vastaavissa kotimaisissa sarjoissa uskottiin vielä mustavalkoisen ja niukahkon kuvituksen riittävän hiljattain lukutaidon oppineille pikkukoululaisille.
Sarjan julkaiseminen kuitenkin tyssäsi Suomessa kolmen osan jälkeen, koska jotkut tahot kokivat sen lasten arjen kuvauksen ”liian ruotsalaiseksi”.
Tieto- sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuteen erikoistunut Readme.fi-kustantamo julkaisi jo viime vuoden puolella Ekaluokkalaisen kirjan, joka muistuttaa paljon Eka B -sarjan konstailematonta asetelmaa.
Lastenromaanissa seurataan ekaluokan aloittavien lasten arkea, johon kuuluu pienen jännityksen lisäksi myös rutkasti ilon aiheita, uusia taitoja ja yllätyksiä.
Lapset pohdiskelevat opettajan kanssa, miksi koulua käydään.
Nellan mielestä koulua käydään, koska on pakko. Ilarin mielestä koulu on uusien asioiden oppimista varten ja täsmentää, että haluaa oppia lukemaan. Sulon mielestä lukeminen on tärkeää, koska voi lukea satuja lapsilleen. Emma tuumaa, että lukemisesta on hyötyä kun menee isona töihin.
Nellalle eri äänteiden tunnistaminen on hankalaa ja hän saa tukiopetusta. Aluksi asia jännittää, mutta lopulta Nella voikin todeta, että ”äänteisiin ja pieniin koukeroihin on helpompi keskittyä, kun on hiljaista”.
Ruotsalainen tiedostava kirjallisuskasvatus ja lapsipsykoginen rentous tulee oivaltavasti esille Lukemisen iloa -nimisessä luvussa.
Opettaja ilmoittaa, että perjantaina pidetään leppoisa lukupäivä.
– Emme tee mitään muuta kuin luemme. Jokainen saa ottaa kotoa tyynyn ja huovan ja asettua aivan mihin haluaa. Jos teillä on kotona krija, jota jaluatte lukea, niin voitte ottaa sen mukaanne. Myös koulun kirjastossa on kirjoja. Menemme torstaina lainaamaan niitä, jotta jokaisella on jotakin luettavaa. Varaan paljn kirjoja myös tänne luokkaan. Tuleva perjantai on täynnä lukuintoa.
Sopivan kirjan löytäminen tuottaa tuskaa Nellalle, mutta onneksi opettaja hoksaa, kuinka saa tytön kiinnostumaan.
Ekaluokkalaisen kirja on arkisten tarinoidensa ja selkeän kuvituksensa osalta napakymppi.
Mutta vast´ikään lukemaan oppinut ekaluokkalainen ei todellakaan jaksa tarttua liki 200-sivuiseen tuhtiin kirjaan omin päin!
Kirja toiminee parhaiten ääneen luettuna, vaikkapa eskarissa juuri tähän aikaan keväästä, kun koulun aloittaminen kutkuttaa monen ensi syksyn ekaluokkalaisen mieltä.
Sirpa Vuenton käännöksessä on muutamia vanhahtavia ilmaisuja, esim. opettajaa kuvataan sanalla vanhanpuoleinen ja toisaalla puhutaan ensiluokkalaisista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti