Michael Monroe & Ilona Partanen: Makke ja Nupu. 25 sivua, Like 2022.
Lotta Sofia Saahko & Christel Rönns: Lotta ja pappa: Omenarannasta uuteen kotiin. 25 sivua, Tammi 2022.
Lapselle itselleen ei usein ole juurikaan merkitystä sillä, kuka on lastenkirjan kirjoittanut tai kuvittanut.
Tärkeintä on, että kirjan aihe, toteutus ja ulkoasu herättävät lapsen mielenkiinnon.
Uusin ilmiö, eli lastenkirjan brändääminen julkisuudesta tutun henkilön avulla, taitaa olla pikemminkin kustantajien ja kirjoja lapsille ostavien aikuisten mieleen.
Somevaikuttajien tai muutoin tunnettujen julkisuuden henkilöiden omat markkinointikanavat ovat kustantajille kätevä pelastus nykytilanteessa, kun lastenkirjat saavat entistä vähemmän julkisuutta printtimediassa.
Muistaako kukaan enää aikaa, jolloin suurimmissa sanomalehdissä julkaistiin mainoksia uusista kiinnostavista lastenkirjauutuuksista?
Somealustoilla suosituille vaikuttajamarkkinoijille järjestetään Suomessa jo ilmaista kirjoittajakoulutusta.
Samaan aikaan moni pitkän uran tehnyt suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija on joutunut viime vuosina puun ja kuoren väliin esimerkiksi kustannusmaailmassa tapahtuneiden yritysostojen ja/ tai luottokustannustoimittajan vaihtumisen takia.
Käsikirjoitukset voivat maata pitkäänkin kustantamossa ilman lopullista kustannuspäätöstä, sarjan julkaiseminen voidaan lopettaa ja tekijät jäävät tyhjän päälle.
Lotta-Sofia Saahko (s. 1992) tuli tunnetuksi ensimmäisenä koronakeväänä toukokuussa 2020 perustetun Lotta ja pappa -youtube-kanavan videoista, joissa hän lauloi yhdessä pappansa Jorma Saahkon (s. 1935) kanssa.
Ennen kuvakirjaa Tammi on julkaissut kahden viime vuoden aikana Saahkolta kolme kirjaa Papan kanssa kahvilla, Kahvia ja karjalanpiirakoita ja Koti kulttuurien välissä, jonka taustalla on Saahkon oma ulkosuomalainen lapsuus Saksassa ja Kiinassa.
Neljää teosta on myyty Lotta-Sofia Saahkon mukaan jo yhteensä 50 000 kappaletta.
Hän on myös kertonut haaveilevansa lastenkirjan kuvittamisesta ja toivoo, että Lotta ja Pappa -kirja olisi alku pidemmälle sarjalle.
Toukokuussa ilmestyneen kirjan ennakkotilaajille luvattiin myös bonuslahja, Lotta ja Pappa -aiheinen tarra-arkki.
Omenarannasta uuteen kotiin perustuu Jorma Saahkon lapsuudenmuistoihin ja evakkomatkaan Karjalasta Laatokan rannoilta uuteen kotiin.
Evakkojunassa. Christel Rönnsin kuvitusta Lotta-Sofia Saahkon tekstiin kuvakirjassa Lotta ja pappa: Omenarannasta uuteen kotiin (Tammi 2022). |
Kuvakirja kertoo samastuttavasti pienen pojan näkökulmasta kotoa lähdön haikeudesta, vaiherikkaasta evakkomatkasta ja perheen vähittäisestä sopeutumisesta uudelle paikkakunnalle.
Christel Rönnsin kuvitus tavoittaa hämmennyksen ja kaipauksen vaihtelevat tunnekirjot, mutta myös lapsen toiveikkuuden, mukautumisen ja leikin merkityksen arjen kannattelijana.
Omenarannasta uuteen kotiin on jälleen hyvä esimerkki siitä, että kuvakirjallakaan ei tulisi olla mitään yläikärajaa.
Kirjan konstailematon tarina puhuttelee ikäihmisiä, joilla on karjalaiset sukujuuret, ja se mahdollistaa näin sukumuistojen käsittelyn myös yhdessä eri sukupolvien kesken.
Michael Monroe (s. 1962, oik. Matti Fagerholm) on suomalainen rock-laulaja, joka tunnetaan eritoten Hanoi Rocks -yhtyeen vokalistina.
Makke ja Nupu perustuu Monroen lapsuusmuistoon rakkaasta pehmolelusta, jonka voi tulkita kuvakirjan tarinan perusteella jopa pelastaneen hänen henkensä.
Kuvakirjan kustantanut Like mainostaa sivuillaan: "Rocklegenda Michael Monroe yllättää suloisella kuvakirjalla".
Hiiripehmolelu Nupu on Makelle kaikki kaikessa. Ilona Partasen kuvitusta Michael Monroen tekstiin kuvakirjassa Make ja Nupu (Like 2022). |
Nupu kulkee kaikkialla pojan matkassa mukana.
Kun elämän jäljet jo vähän näkyvät lelussa, isoäiti yrittää korjailla sitä, mutta Makke vaatii palauttamaan rispaantunut korvat takaisin paikoilleen.
Pehmolelu pehmentää törmäystä auton kanssa. Ilona Partasen kuvitusta Michael Monroen tekstiin kuvakirjassa Make ja Nupu (Like 2022). |
Tarinan opettavainen eetos tuo mieleen 1970-lukujen liikennevalistuksen.
Ilona Partasen kuvitus näyttää kauniisti lapsen kiintymyksen tärkeään pehmoleluun.
Koko aukeaman kuvitukset toimivat yksittäisiä lähikuvia paremmin tarinan dramaturgisina jäsentäjinä.
Michael Monroen ja Lotta-Sofia Saahkon lastenkirjat laajentavat aiheillaan kotimaisen lastenkirjan tarjontaa. Valmiin kirjan äärellä mietin silti sitäkin, kuinka paljon työtunteja ne ovat vaatineet kustannustoimittajalta.
Kirjailijaksi – saati kuvittajaksi – harvemmin tullaan aivan käden käänteessä.
Tämän kirjan kohdalla toteutus on kuitenkin mielestäni varsin onnistuneesti "ulkoistettu" kokonaan ammattilaisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti