perjantai 24. joulukuuta 2021

24. luukku: ”Jouluna pitää ymmärtää ja rakastaa kaikkia”











Tomi Kontio & Elina Warsta: Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme, 40 sivua, Teos 2021.
 




Tiedättekö, ystäväni, että nyt on jouluaatto”, Näätä sanoo pehmeästi. 
”Jouluna pitää ymmärtää ja rakastaa kaikkia”.  
”Sittenhän sinulla on aina joulu”, koira sanoo ja hypähtää sulokkaasti Näädän syliin. ”Sinä ymmärrät niitäkin, jotka viskovat meitä vanhoilla kengillä tai katsovat meitä nenänvarttaan pitkin kuin pöyhkeät hanhet.”

 
Tomi Kontion ja Elina Warstan filosofis-eettisiä teemoja työstävä kuvakirjasarja on edennyt jo neljänteen osaan.
 
Puliukko Näädän, Koiran nimeltään Kissa ja Kissan nimeltään Koira elämä on asettunut jengoilleen hylättyyn konttiin, josta on tullut kaikkien yhteinen koti.
 
Kuvakirjojen konsepti, jossa keskushahmot karttavat jo oman nimeämisensä kautta itsestäänselvyyksiä, ei ole lapsen kannalta niitä kaikkein helpoimpia. 
 
Toisaalta juuri tätä kautta Kontio pääsee ytimeen: asioita ei todellakaan ole tarpeen ”ottaa annettuina”, jokainen voi itse päättää, kuinka muodostaa mielipiteensä, suhtautuu elämään ja muihin lähimmäisiin.

Näinkin voi lasta kannustaa miettimään moniarvoisuutta! 
 
Kontion ja Warstan kuvakirjat onnistuvat puhumaan lähimmäisenrakkaudesta ja toisten huomioon ottamisesta syvällisesti, mutta silti  ilman vieraannuttavaa mahtipontisuutta. 
 
Ystävykset lähtevät ihastelemaan joulukatua. Kaupunki on autio, sillä kaikki ovat kokoontuneet koteihinsa viettämään joulua yhdessä.
 
Kissa muistuttaa, että edellisenä jouluna kaikki kolme olivat vielä kodittomia. 
 
”Me olemme etuoikeutettuja kun meillä on toisemme”, Koira sanoo, ”Köyhiä mutta rikkaita”. 
 
Kotiin palatessaan Näätä, Kissa ja Koira kurkkivat ikkunasta perheen joulunviettoa.

 
Kohtaus tuo mieleen H. C. Andersenin klassisen sadun
Pienestä tulitikkutytöstä. Elina Warstan kuvitusta 
Tomi Kontion tekstiin kuvakirjassa Koira nimeltään 
Kissa ja joulun ihme
 (Teos 2021).


Perheen lapsi, Anna, tulee joululahjaksi saamansa lelukoira Unnan kanssa ulos ja tapaa kolmikon. Tyttö luulee Näätää joulupukiksi.
 
Tyttö on saanut hiljattain pikkusisaren ja jurottaa, kun vanhemmilla ei tunnu olevan hänelle enää aikaa. 

Näätä näkee kuitenkin asian toisin, ja tyttö oivaltaa olevansa erityisen onnekas. 


Kolmikon joulu huipentuu jouluaterian nauttimiseen.
Elina Warstan kuvitusta 
Tomi Kontion tekstiin kuvakirjassa 
Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme (Teos 2021).



Anna palkitsee kolmikon yltäkylläisesti täydellä joulukorilla, josta löytyy jouluruokaa ja Näädälle lämpimät villasukat.
 
Elina Warstan kuvitus tuo kuvakirjan keskushahmot lähelle, halaukseen, ja inhimillisyyden ja huomioon ottamisen viesti vielä näin entisestäänkin vahvistuu. 
 
Lumihiutaleet tuovat kuvitukseen valoa ja toiveikkuutta.








 
Leppeää joulun aikaa kaikille Lastenkirjahyllyn lukijoille. 

torstai 23. joulukuuta 2021

23. luukku: Kun Joulupukki on ihan hukassa

 

















Timo Parvela & Pasi Pitkänen: Varjot 1: Helähdys, 171 sivua, Tammi 2021. 




 

Pete on ruvennut katsomaan ihmisiä ihan uudella tavalla. Hän ei ole kiinnostunut enää heidän kasvoistaan, hiustensa väristä tai vaatteistaan, eikä hän jaksa kuunnella heidän ajatuksiaankaan. Sen sijaan hän tarkkailee maata ihmisten jalkojen juurella tai seinää heidän takanaan. Pete tekee havaintoja enimmäkseen kotona tv:n ääressä mutta myös käydessään kaupungilla, minne hän uskaltautuu nyt, kun kulkunen suojaa häntä siltä omituiselta tyhjyyden tunteelta, joka iskee heti, kun hän riisuu amulettinsa. Hän ei vieläkään ymmärrä koko juttua. Onko hänen varjonsa vangittu kulkuseen, vai mistä oikein on kyse? Ja miksi ylipäätään viedä häneltä varjo, jos se sitten palautettiin hänelle kulkuseen pakattuna melkein saman tien? 

 

Timo Parvelalla on erityistä vainua yhdistää lastenromaaneihinsa suuria teemoja, joista löytyy tarttumapintaa sekä lapsille että aikuisille. 

 


Joulunpunaista näkyy kuvituksessa vain vähän, harkittuna
tehostevärinä. Pasi P
itkäsen kuvitusta Timo Parvelan  
lastenromaaniin 
Varjot 1: Helähdys (Tammi 2021). 



Varjot-trilogian ensimmäisessä osassa Helähdys eletään aluksi joulun aikaa. 13-vuotiaan Peten paras ystävä on vakavasti sairas.


Hetken mielijohteesta Pete pyytää tavaratalon joulupukkia parantamaan Saran. 

 

Ensin Pete uskoo, että kyse on kuuluisasta joulun ihmeestä, mutta vähitellen hän oivaltaa, että ystävän ihmeparantuminen vaatiikin veronsa häneltä itseltään.




"Kuun valaisemalla aukiolla seisoo kaksi hahmoa", Elpiö ja Humph.
Pasi Pitkänen on jo aiemmassa Kepler62-sarjassa kehittänyt aivan uuden graafisenlastenromaanin kuvitusperinteen. 
Pitkäsen kuvitusta Timo Parvelan  lastenromaaniin Varjot 1: Helähdys (Tammi 2021). 

 

Varjo-aihelma on tunnettu maailmankirjallisuudessa, mm. GoethenShakespearen ja R. L. Stevensonin teoksissa. 


C. G. Jungin psykoanalyyttisessa teoriassa varjo on keskeinen arkkityyppi: Jung liittää varjoon persoonallisuuden pimeän puolen, joka halutaan yleensä torjua.

 

Tyylinsä puolesta Helähdys muistuttaa paljon Kepler62-sarjaa, jota Pasi Pitkänen ja Parvela ovat tehneet yhdessä norjalaisen Bjørn Sortlandin kanssa. 


Kerronnan punaisena lankana ovat usein karut vastakkainasettelut. 


Maailma kuvataan raakana, vastakohtien välisenä jatkuvana mittelönä.  

 

Parvela irtisanoutuu tyyten kliseisestä ajatuksesta, että joulutontut olisivat herttaisia ja hyväntahtoisia taruolentoja. Näiltä osin hän toisintaa kansanperinteen käsitystä kotitontuista äkeinä js omaa etuaan tarpeen tullen häikäilemättä ajavia räyhähenkiä.  

 

Tontut puhuvat sanajärjestykseltään käännettyä ”Yoda-kieltä” ja heidän ajoittain konstikkaat lauseenpartensa tuo mieleen myös tv-sarja Julmahuvissa lapsille askarteluhetkiä vetäneen Touko-Poukon.


 

Joulupukin lumouksesta ei ole  varjon menetyksen jälkeen jäljellä enää rahtuakaan. Pasi Pitkäsen kuvitusta Timo Parvelan 
lastenromaaniin 
Varjot 1: Helähdys (Tammi 2021). 

 

 

Tihentyvässä tarinassa ei kohdella edes joulupukkia kunnioittavasti, sillä  myös pukki menettää Peten tavoin varjonsa: 

 

Kaikki mökin sisällä olisi kutakuinkin normaalia, lähes tavallista, ilman pöydän ääressä istuvaa olentoa, jota pelottavampaa Uudit ei ole koskaan tavannut. Tyyppi on paljon pidempi kuin tontut yleensä, ehkä kolme kertaa kookkaampi. Hänellä on kyömynenä, joka muistuttaa ylösalaisin käännetyn ahkion keulaa. Vitivalkoinen tukka leviää hänen hartioilleen, parta tursuaa kuin lumivyöry ja silmät ovat siniset, elottomat ja sameat kuin ne olisivat jääkuoren alla. 

 

Yllään tällä olennolla on tummanpunainen, löysä ja kauhtunut vaate, jonkinlainen nuttu. Hänen ryppyiset kätensä ovat kuin kaksi levotonta sopulia, jotka hermostuneesti liikkuvat, tutkivat ja tunnustelevat pöydällä lepääviä metallinpalasia, joita yllättävän näppärät sormet sitten yhdistelevät toisiinsa. 

 

Helähdyksen kiinnostavin ja sadunomaisin hahmo on Uudit, varjonparsija, jonka erityistaitoja tarvitaan enää harvoin, mutta sitäkin kipeämmin. 

 


Pasi Pitkänen leikittelee Helähdyksen kuvituksessa usein varjoilla. 
Pitkäsen kuvitusta Timo Parvelan tekstiin lastenromaanissa 
Varjot 1: Helähdys (Tammi 2021). 

 

Pasi Pitkäsen kuvitus on oleellinen osa Helähdyksen magiaa. Aukeamat ovat viimeisteltyjä kokonaisuuksia, joissa kuva saa tilaa ja voimaa.

 

Varjot 1: Helähdys on ehdolla Arvid Lydecken -palkinnolle. 



keskiviikko 22. joulukuuta 2021

22. luukku: Mauri Kunnaksen Joulupukki on yltänyt kunnioitettavaan 40 vuoden ikään












Mauri Kunnas: Joulupukki. Kirja joulupukin ja tonttujen puuhista Korvatunturilla. Otava 1981. Juhlapainos Otava 2021.


Mauri Kunnas: Joulupukin puuhakirja, Otava 2021.

 



Kaukana, kaukana Lapissa, revontulten ja kaamoksen maassa, tiettömien erämaitten keskellä kohoaa Korvatunturi. Korvatunturin kupeella on eriskummallinen kylä pajoineen, talleineen ja asuinrakennuksineen. Onpa kylässä ihan oikea lentokenttäkin. 
 
Kylä on niin kaukana ihmisten ilmoilta, ettei sitä tiettävästi ole kukaan nähnyt, lukuunottamatta paria vanhaa retkillään eksynyttä lappalaisukkoa. Mutta heidän kertouksiaan ei tainnut monikaan uskoa. Kuka kumma tällaiseen paikkaan oli kylänsä rakentanut? No, kukapa muu kuin Joulupukki.

 

 

Maailmalla Mauri Kunnas tunnetaan edelleen kaikkein parhaiten juuri jouluaiheisista kuvakirjoistaan. 
 
Joulupukki ilmestyi 40 vuotta sitten, vuonna 1981,  ja se on käännetyin Kunnaksen kuvakirjoista. Kirja on ilmestynyt jo 26 eri kielellä ympäri maailman ja sitä on myyty 1,5 miljoonaa kappaletta. 
 
Joulupukki-kirja on suora jatkumo Koiramäki-kirjojen perinnetiedon jakamiselle. 
 
Suomalainen hirsirakennusarkkitehtuuri, Lapin tunturimaisemat revontulineen ja erilaiset käsityöammatit tulevat kuvakirjassa komeasti esiin. 

 

Juhlavuoden kupeeseen on julkaistu myös Joulupukin puuhakirja. Kuvituskuvien ympärille on laadittu sokkelo-, yhdistämis- ja tarratehtäviä. 

Äskettäin uutisoitiin ensi vuoden syyskuussa  Espoon Tapiolan WeeGee-näyttelykeskukseen avautuvasta kuvitusnäyttelystä

 

Kunnaksen originaalikuvituksia on harvoin nähty, sillä vesivärikuvitukset ovat muita kuvitustekniikoita alttiimpia  päivänvalolle. 

 

Minulla oli tilaisuus päästä haastattelemaan Mauri Kunnasta lokakuussa. 

 

Haastattelu on julkaistu Kuvittaja-lehden numerossa 4/2021.