tiistai 6. helmikuuta 2024

Ihan tavallinen perhe
















Petra Lillsund Botéus: Mitt idiotiska liv. Kuv.  Herta Donner. 124 sivua. Schildts & Söderströms 2023.

 





– – I våras blev Jossan sjuk. Inte bara lite lagom sjuk, som man blir när man är förkyld eller har vaakoppor. Nej, jätte-jättesjuk. Jossan sjukdom är so hemsk och farlig att jag knappt kan saga ordet utan att rysa.

 

Sjukdomen börjar på C och slutar på ANCER. 

 

Så nu vet du.

 

Jossan har cander. Det är därför vi inte är en vanlig familj längre. För när Jossan blev sjuk förändrades allt. Också mina föraldrar.

 

Näin kertoo 11-vuotias Julia päiväkirjalleen. Äiti on kehottanut Juliaa pitämään päiväkirjaa ajatuksistaan.  


Rankkojen syöpöhoitojen takia pikkusiskon hiukset 
irtoavat suurina tukkoina. Julia löytää siskolle Peppi-peruukin. 
Herta Donnerin kuvitusta Petra Lillsund Botéuksen
lastenromaaniin Mitt idiotiska liv (Schildts & Söderströms 2023). 

 



Lastenromaani Mitt idiotiska liv on Petra Lillsund Botéuksen (s. 1984) esikoisteos. Hän on koulutukseltaan juristi, syntynyt Pietarsaaressa ja asuu perheineen Göteborgissa Ruotsissa. 


Kirja pohjaa Lillsund Botéuksen omakohtaisiin kokemuksiin, kun hänen poikansa sairastui leukemiaan vuonna 2020 sai pohtimaan sairauden vaikutuksia muihin perheenjäseniin.

 

Ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset lastenkirjailijat ovat kunnostautuneet eri aikoina päiväkirjaformaatin varaan rakennettujen lastenromaanien tekijöinä. 

Barbo Lindgrenin Erittäin salaisia juttuja (Tammi 1971) on oman lapsuuteni suosikki ja perinnettä on jatkanut ansiokkaasti myös Annika Sandelinin Yokon yökirja -sarja (Teos v:sta 2015, kuv. Linda Bondestam).



 


Herta Donner käyttää kuvituksessaan paljon sarjakuvakuplia.
Tässä Julian äidin kauhistunut reaktio, kun tytär on värjännyt
hiuksensa sysimustiksi. Donnerin kuvitusta Petra Lillsund
Botéuksen 
lastenromaaniin Mitt idiotiska liv 
(Schildts & Söderströms 2023).


Pikkusisko Jossan on nelivuotias. Ikäerosta huolimatta sisarilla on tiivis yhteys. Heidän suurinta hupiaan on järjestää vanhemmille erilaisia jekkuja.

 

Pikkusiskon syöpädiagnoosi ja nopeasti alkavat hoidot askarruttavat Juliaa, mutta toisaalta arki jatkuu omalla painollaan. 


Julialla on neljä parasta kaveria: 1) luokkatoveri Tea, 2) isoäiti Birgit, joka asuu Julian kodin lähellä ja jota tyttö kutsuu hellittelynimellä ”gamlingen”, 3) isoäidin kissa Janson ja 4) artisti Laleh, jota Julia fanittaa ensin vain etäältä, mutta rohkaistuu sitten ottamaan häneen yhteyttä. 

 

Lastenromaanin rankasta aiheesta huolimatta Julian avoimuus, luovat ongelmanratkaisut ja lähipiirin tuki kannattelevat häntä pahimman yli. 


Mitt idiotsika liv ei typisty pikkusisaren sairaskertomukseksi, vaan laajenee käsittelemään tavallisen arjen jatkumista poikkeustilanteesta huolimatta sekä  perhedynamiikkaa ja erilaisia selviytymisstrategioita. 


Psykologisesti uskottavasti Lillsund Botéus tuo esille Julian kapinoinnin, kun vanhemmilta ei liikene hänelle enää yhtä paljon huomiota kuin aikaisemmin. Julia sepittää myös kouluaineeseensa valkoisia valheita perheen kesälomamatkoista. 


Julia joutuu ottamaan myös ikätasoaan enemmän vastuuta asioista, kun vanhempien huomio keskittyy pikkusiskoon. Julian henkinen kasvu näkyy kohtauksessa, jossa hän empimättä soittaa hätänumeroon ja hälyttää apua isoäidille. 


Herta Donnerin (s. 1994) mustavalkoinen kuvitus karrikoi tilanteita ja keskushahmoja. Mitt idiotiska liv -kirjan kuvitus on luokanopettajaksi opiskelevan Donnerin ensimmäinen lastenkirjakuvitus. 

 

 Alva ja Malva ovat Julian luokan identtiset kaksoset,
joilta ei juurikaan heru sympatiaa luokkatoverinsa
muuttuneelle arjelle.  Herta Donnerin kuvitusta 
Petra Lillsund
Botéuksen 
lastenromaaniin Mitt idiotiska liv 
(Schildts & Söderströms 2023).

 


Mitt idiotiska liv sai eilen Porvoossa Runeberg Junior- palkinnon. 

 

Lastenkirjallisuuspalkinnon valinnasta päätti porvoolainen lapsiraati, johon kuului 140 lasta ruotsin- ja suomenkielisistä 1–2-luokkalaisista ja esiopetusryhmistä.

 

Raati perusteli valintaansa seuraavasti: 

 

Mitt idiotiska liv ger det yngre barnet en inblick i ett lite större barns unga liv. Motsvarande böcker skrivna i dagboksform finns i mängder och första tanken kan vara att formatet inte längre kan ha något nytt att erbjuda men där tar du fel. Petra Lillsund Botéus visar att det i allra högsta grad är möjligt. Vi tas ett steg längre än det klassiska dagboksskvallret med målet att underhålla och får oss istället en lagom dos med växtvärk och stormiga känslor. En utmärkt bok för en storasysters lillebror och nästan helt perfekt för en lillasyster. Boken är även utmärkt för alla 8-åringar som någon gång tänker bli 11 år.

 

 

Lapset tekivät valinnan kahdeksasta ruotsin- ja suomenkielistä aikuisraadin ehdolle asettamasta lastenkirjasta. 

 

Kunniamaininnan sai Ilona Ahdin lastenromaani Stop Secret: Hikisukka Hirmunen (kuv. Miila Westin, Tammi 2023).  
Lapsiraati arvosti kirjan  huumorin sen tapaa tavoittaa jotakin hyvin  olennaista lapsen arjesta. ”Arkeen ja tavallisuuteen sekoittuu aivan käsittämättömiä asioita. Kun vielä kaiken solmii yhteen tarinassa oleva mysteeri, on koukuttavan kirjan ainekset koossa”. 
 

Runeberg Junior on Porvoon kaupungin ja sanomalehti Östnylandin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi vuonna 2017 perustama lastenkirjallisuuspalkinto. Tänä vuonna palkinto jaetaan kahdeksatta kertaa. Palkintosumma on 10000 euroa.

 

  

 

 

Lisää lastenkirjoja, joissa perheenjäsen sairastuu syöpään:

 

Henna Auno & Piia Keto : Uteliaat oppijat tutkivat syöpää, Etana Editions 2023
 
Jens Mattsson & Jenny Lucander: Vi är lajon! Förlaget 2019 / kuvakirja 
 
Patrick Ness: Hirviön kutsu, kuv. Jim Kay, suom. Kaisa Kattelus, Tammi 2016 / varhaisnuorten romaani 
 
Petja Lähde: Surunsyömä, kuv. Matti Pikkujämsä, Karisto 2014 / lastenromaani 
 

Hannu Mäkelä: Helmi. Pienen koiran tarina,  kuv. Marika Maijala, Tammi 2007 / lastenromaani

 

Hellevi Salminen: Tinjan keinukesä, Otava 2007 / lastenromaani

 

Anna Sommer & Michael Grotzer: Eetu ja paha patti, suom. Kirsti Sillman, Schering-Plough 2005 / tietokuvakirja 

 

Tuula Sandström: Santeri ja syöpäri: Ylösnousemuskuja 1, kuvittanut Bosse Österberg, Suomen syöpäpotilaat 2004 / lastenkirja 

 







 

keskiviikko 31. tammikuuta 2024

Voiko huolilampun hehkua oppia säätelemään?

 














Sara Shepard: Pihla piirtää parhaan ystävän. Kuv. tekijän. Suomentanut Outi Järvinen. 256 sivua. Otava 2024. 





 



Kirjolla olevat ja eri tavoin erityisherkät päähenkilöt ovat havaintojeni mukaan tehneet  viime aikoina todellisen  invaasion lasten- ja nuortenkirjallisuuteen.

 

Esimerkkejä löytyy eri-ikäisille kohderyhmille julkaistuista teoksista. 


Maria Viljan kuvakirjat Näkymätön reppu ja Villikissareppu (Karisto 2022 ja 2023) kertovat erityisherkästä Rosali-tytöstä. 


Merja Jalon Terapiatalli Ponimaa -sarjan (Aurinko-kustannus ja Kvaliti) miljöönä on erityislasten kuntoutukseen tarkoitettu talli. 


Ruotsalaisen Sofie Sarenbrantin Mira ja Kuu (WSOY 2023) kertoo ratsastusta harrastavasta aistiyliherkästä ja sosiaalisista tilanteista helposti rasittuvasta Mirasta, jonka äiti käyttäytyy ylisuojelevasti tytärtään kohtaan. 

 

Eveliina Talvitien lastenkirjan Ai niin, minä olen muuten Lee (Enostone 2023, kuv. Jani Ikonen) päähenkilöinä on kaksi erityislasta. Lee ei kaipaa muiden ikätovereiden seuraa, kunnes hän kohtaa Liin, mutistin, joka välttää puhumista muiden kanssa.  

 

Yhdenlaisena alueenvaltaajana voi pitää yhdysvaltalaisen Sara Shepardin lastenromaania Pihla piirtää parhaan ystävän

 

Shepardin sarjakuvakuvitus ja elämänmakuinen huumori tekevät kirjasta verraten helppolukuisen, joten se muistuttaakin paljon Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja   ja Rachel René Russellin Nolo elämäni -sarjoja. 

 



Pelkistetty kuvitus ilmentää pienin elein mutta havainnollisesti 
keskushenkilöiden hämmennystä. Tässä Pihla keskustelee opettaja
Himasen kanssa paniikkitilanteesta ruokakaupassa.
Sara Shepardin kuvitusta lastenkirjaansa
Pihla piirtää ystävän (Otava 2024). 




Alakoulun kolmatta luokkaa aloittava Pihla on altis huolestumaan erilaisista arkisista asioista siinä määrin, että taipumus hankaloittaa arkea huomattavasti. 


Kun äiti myöhästyy sovitusta tapaamisesta, Pihlan mielikuvitus maalailee toinen toistaan dramaattisempia vaihtoehtoja. Pikkuveljen rakastama pallomeri on Pihlalle kauhistus, koska se on täynnä bakteereja. Ruokakaupassa Pihla kadottaa äidin ja joutuu paniikkiin. Pihlaa askarruttaa myös se, että äiti on ollut viime aikoina salamyhkäinen ja hajamielinen.

 

Vanhemmat tiedostavat toki asian, ja äiti on vienyt Pihlaa esimerkiksi meditaatiokurssille. Vanhemmat ovat myös valmiita hankkimaan tyttärelleen puhelimen, vaikka muiden luokkakaverien vanhempien mielestä kolmasluokkalaiset eivät vielä tarvitse puhelimia.


Piirustus on Pihlalle mieluista ajanvietettä ja hän käy koulun taidekerhossa sekä tunnetaitojen opettajan, Himasen, vastaanotolla. 


Ennen pitkää Pihla saa huomata, ettei hän olekaan ainoa koulun oppilas, joka käy säännöllisesti juttelemassa Himasen kanssa. 


 

Aikuiset eivät aina havaitse, että Pihla ottaa
kontolleen myös asioita, jotka eivät hänen ikäisellen lapselle
todellakaan kuulu. 
Sara Shepardin kuvitusta lastenkirjaansa 
Pihla piirtää ystävän (Otava 2024).  




Todennäköisesti Pihlan oireilu johtuu suurelta osin hänen pikkuveljestään Nooasta, jota kutsutaan Mehupurkiksi. Pikkuveljen hengitystiehyet nimittäin menevät usein tukkoon ja koko perhe joutuu lähtemään jopa keskellä yötä sairaalaan. 


Kirjan lopussa äiti kertoo koko perheen tulevaisuuten liittyvän jymyuutisen. Nähtäväksi siis jää, kuinka Pihla reagoi perheen arkea mullistavaan asiaan sarjan myöhemmissä osissa. 

 

 

Sara Shepardin ensimmäinen suomennettu lastenkirja käsittelee useamman suomalaisen  lasten- ja varhaisnuortenkirjan tapaan yhä paineistetumpaa lapsuutta ja kaverien väliseen ryhmädynamiikkaan liittyviä hankauspisteitä, jossa äärimmäisenä ratkaisuna suljetaan eri tavoin toimiva, ajatteleva ja tunteva lapsi kokonaan joukon ulkopuolelle.  

 

Tyttöjen tylytys Pihlaa kohtaan näkyy katseessa ja
kehonkielessä. 
Sara Shepardin kuvitusta lastenkirjaansa 
Pihla piirtää ystävän (Otava 2024).  



Pihla ottaa etäisyyttä vanhoihin tyttökavereihinsa ja löytää uusia ja aidosti parempia ystäviä muista opettaja Himasen luotsaamista tunnetaitokerhoon osallistuvista koulun oppilaista. 

 

Pihla ei koe ihmeparantumista, mutta oppii kuitenkin säätelemään paremmin tunnetilojaan: 

 

Ehkä voisin kuitenkin oppia hallitsemaan pelkoani. Ehkä se on vain kuin lamppu, jonka saa klikattua päälle tai pois. Voisin yksin ollessani pitää huolilampun päällä, ja se sais loistaa miten kirkkaasti tahansa. Muiden ihmisten seurassa pitäisin sen kuitenkin sammutettuna – tai ainakin hyvin himmeällä. Ehkä voisi teeskennellä, ettei minua pelota ollenkaan. 

 


Shepard tunnetaan Suomessa entuudestaan Gummeruksen kustantamista Valehtelevat viettelijät -sarjan kirjoista. 

keskiviikko 24. tammikuuta 2024

Lapset vallan kahvassa – uhka vai mahdollisuus?
















Trygve Skaug & Ella Okstad: Jos olisin pääministeri. Suomentanut Iira Halttunen. 40 sivua. Arthouse 2023. 

 






Lastenkirjoissa on eri aikoina esiintynyt kaikkivoipaisia, taidoiltaan ja olemukseltaan eri tavoin ylivertaisia lapsisankareita. 

 

Norjalaisten Trygve Skaugin ja Ella Okstadin kuvakirja antaa lapsille mahdollisuuden visioida,  mitä he tekisivät, jos pääsisivät pääministeriksi.  

 

Lapsille ei Suomessa ole juurikaan kirjoitettu politiikasta, vallasta saati poliittisen päätöksenteon takaa löytyvistä kulisseista. 


Välillisesti aihe on kuitenkin ollut esillä varsinkin viime vuonna tietokuvakirjoissa, joissa pohditaan työn, rahan ja toimeentulon merkitystä.



 

Lasten pienuus isojen ja kiireisten aikuisten rinnalla
korostuu hauskasti aukeamalla, jossa kannustetaan
liikkumaan ympäristöä säästävästi jalan.
Ella Okstadin kuvitusta Trygve Skaugin tekstiin
kuvakirjassa Jos olisin pääministeri (Arthouse 2023).



Lasten spontaanien, mielihyvään, mukavuuteen ja viihtymiseen tähtäävien asioiden listauksen takaa norjalaisesta kuvakirjasta löytyy tolkun ääni: kirjastot voisivat olla aina auki ja joukkoliikenteessä suosittaisiin autojen sijaan muita ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä. 


Lapsipääministeri tarttuisi myös toimeen merien pelastamiseksi ja pitäisi huolta siitä, että aikuiset eivät unohda leikkiä. 

 


Leikki tekee hyvää myös aikuisille! Ella Okstadin kuvitusta
Trygve Skaugin tekstiin 
kuvakirjassa  Jos olisin pääministeri
 
(Arthouse 2023).




Trygve Skaugin teksti kiemurtelee Ella Okstadin kuvituksen lomassa ja luo näin kuvakirjaan karnevalistista tunnelmaa. 


Okstadin kuvituksessa valta ja päätöksenteko näyttäytyy lähinnä lasten aktiivisuutena ja toimeen tarttumisena. Yhtenä vallan symbolina nähdään tikapuut, joiden avulla lapsi voi kiivetä korkeammalle!  

 

Kirjan jujuna on houkuttaa lapsia vuorovaikutteiseen keskusteluun. 

 

Yksinkertainen konsepti havahduttaa lasta miettimään poliitikkojen vallankäyttöä ja päätöksenteon perusteita. 



 

Lapsen vaikutusvaltaa ja kaikkivoipaisuutta
tehostetaan aukeamalla, joka pitää kääntää
vaakatasosta pystysuuntaan. 
Ella Okstadin kuvitusta
Trygve Skaugin tekstiin 
kuvakirjassa 
Jos olisin pääministeri (Arthouse 2023).



Viime vuoden kuvakirjoissa käytettiin erityisen paljon erikoistehostetta, jossa kirjan lukijan ja kuvien katsojan on välillä käännettävä kuvakirja vaakatasosta pystyyn. 

 

 

Lisää lastenkirjoja, joissa pohditaan eri tavoin valtaa ja vallankäyttöä

 

Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Mikä mahti! Lotta ja Kasper luonnon puolella. Into 2023 / tietokuvakirja

 

Natalia Salmela, Jasmin Hamid & Anna Salmisalo: Työ. Miksi siellä käydään ja mitä siellä tehdään? WSOY 2023 / tietokuvakirja


Elina Lappalainen: Tornihuoneen salaseura: Rahan jäljillä. Kuvittanut Mitja Mikael Malin. Tammi 2023 / lastenromaani

 

Eddie Reynolds, Matthew Oldham & Lara Bryan: Mitä on raha? Kuvittanut Marco Bonatti. Suomentanut Mika Siimes. Nemo 2023 / lasten ja varhaisnuorten tietokirja


Anne Vasko: Hattu, Etana Editions 2023 / kuvakirja 


Veera Salmi & Matti Pikkujämsä: Sorsa Aaltonen ja riehuva Rotka, Otava 2023 / kuvakirja 

 

Natalia Salmela, Jasmin Hamid & Anna Salmisalo: Raha. Missä se kasvaa ja mihin se katoaa? WSOY 2022 / tietokuvakirja

 

Miikka Pörsti & Anne Vasko: Gorilla, S&S 2020 / kuvakirja kiusaamisesta


Timo Kalevi Forss & Aiju Salminen: Mitä on punk?, Rosebud ja Suomen Rauhanpuolustajat 2018 / lasten ja nuorten tietokirja 

 

Lasten eduskunta. Kuvitus Hanna Lahti. Eduskuntatiedotus 2012 / nidottu opaskirja eduskuntatalossa vieraileville lapsiryhmille

 

Kalle Güettler, Rakel Helmsdal, Áslaug Jónsdottir & Sari Peltonen: Ei! sanoi pieni hirviö. Suomennos Sari Peltonen. Pieni Karhu 2010 / kuvakirja kiusaamisesta ja pomottamisesta 

 

Ari Tammi: Nyt äänestetään! Lasten vaikuttamistaidot. Kuvitus Pekka Rahkonen. Lasten Keskus 2009 / tietovihkonen

 

Tohtori Gormander: Lastentarha Kanuuna. Kuvittanut Helena Henschen. Suomentanut Tuula Ikonen. Tammi 1971 / lastenromaani