Lin Hallberg & Margareta Nordqvist: Hieno hyppy, Sinttu! Suomentanut Marvi Jalo. 124 sivua. Tammi 2009. Lin Hallberg & Margareta Nordqvist: Torstaina nähdään, Sinttu. Suomentanut Marvi Jalo. 119 sivua. Tammi 2009.
Kun kustantaja sortuu kuvaamaan kustannustuotettaan sanoilla “hauska”, “suloinen” ja “söpö kuin vaahtokarkki”, tekee mieli vähän toppuutella.
Mutta kun tietää, että kyse on ruotsalaisten Lin Hallbergin ja Margareta Nordqvistin Sinttu-sarjasta, ymmärtää että muunlaiset laatusanat eivät tulisi kysymykseenkään!
Ei voi kuin ihmetellä, että on kestänyt näinkin pitkään ennen kuin on ilmestynyt lukutaitoaan vasta aloitteleville 6–9-vuotiaille suunnattu riittävän helppolukuinen hevossarja.
Kirjasarja on täysi napakymppi – lähtien typografiasta ja paperin valinnasta.
Riittävän iso kirjasintyypi ja väljä ladonta huokuvat rauhallisuutta. Typografian merkitys lukuhalun alkuvaiheessa unohdetaan jostain käsittämättömästä syystä edelleen todella usein.
Sinttu-sarja tuo mieleen oman lukuharrastukseni alkutaipaleen merkittävät virstanpylväät, Esteri Vuorisen 1960-luvun lastenkirjat, (esim. Timo ja Simo –kirjat ja Martin sarviherra), joita Maija Karma eloisasti kuvitti.
Sinttu-sarjassakin Margareta Nordqvistin mustavalkokuvitus on avainasemassa. Nordqvist tavoittaa ällistyttävää ilmeikkyyttä sekä lapsi- että ponikuviinsa.
Eka-tokaluokkalainen Elina on pesunkestävä ponityttö. Ratsastustallin hierarkiassa Elina on vielä ihan pohjalla, ja joutuu välillä tuntemaan alemmuudentunnetta suhteessa aikaviin ja määräileviin isompiin tyttöihin. Tunteet ovat herkässä, kun ei aina pääsekään ratsastamaan omalla suosikkiponillaan.
Hallberg kuvaa uskottavasti myös tallitöiden raskautta ja hoitovastuuta poneista. Ratsastusharrastukseen kuuluu myös lannan luontia ja varusteiden huoltoa – välillä uupumukseenkin asti.
Torstaina nähdään, Sinttu -kirja huipentuu Lucia-ratsastukseen ja Hieno hyppy, Sinttu -kirjassa Elina pääsee huoltojoukkoihin isomman tallitytön Jossun osallistuessa esteratsastuskilpailuihin. Elinalla on poniharrastukseen myötämielisesti suhtautuva perhe, joka myöntää tosin välillä tuntevansa jopa pientä mustasukkaisuutta, kun tyttö viettää niin paljon aikaansa tallilla.
Sinttu-kirjoille antaa loppusilauksen vielä suositun hevoskirjailija Marvi Jalon pätevä suomennos.
Rouva Huu on karttanut kirjamessuhulinaa ja sienestänyt torstaista lähtien Lounais-Hämeessä Tammelassa suppilovahveroita, joita löytyikin kosolti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti