Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän. WSOY 2022. 213 sivua. Kansikuva Riikka Turkulainen.
Riivin turhautuneena hiuksiani niin, että päänahkaa poltteli. Äidin kadottua isä oli uskonut kaiken, minkä viranomaiset hänelle kertoivat. Kun tutkinnanjohtaja Mielonen ilmoitti, että äidin etsinnät lopetetaan, isä oli hyväksynyt tilanteen. Hän oli aina ollut pehmeämpi ja kiltimpi kuin äiti, joka oli leikillään kutsunut isää omaksi nynnykseen. Ehkä oli helpompaa syyttää merta äidin kuolemasta kuin elätellä toivoa. Mutta minä olin varma, ja niin oli Islakin, että äiti oli elossa. Jos tämä olisi kuollut, sen olisi pitänyt tuntua erilaiselta. En tiennyt, uskoinko jumalaan, mutta uskoin yhteyteen rakkaiden välillä. Eikä se yhteys ollut vielä katkennut.
Syksyn uutuuksissa on ilahduttavan paljon uusia kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita.
Yksi heistä on Leena Paasio, joka työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Hän on aiemmin julkaissut kaksi aikuistenromaania.
Takakannessa Harmaja luode seitsemää luonnehdintaan nuortenromaaniksi, jossa on trillerin piirteitä. Keskushenkilön perhearjen ja ihmissuhteiden kuvaus anastaa kuitenkin dekkarijuonelta lukijan päähuomion.
Toinen osa Bengtskär itä kahdeksan ilmestyy ensi vuonna.
Teini-ikäisen Eetun perhe on kriisiytymässä. On kulunut jo monta kuukautta siitä, kun meribiologina Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä äiti ei palannutkaan aamu-uinniltaan takaisin kotiin.
Isä on vajonnut apatiaan äidin katoamisen jälkeen.
Eetu on perheen vastuunkantaja, joka yrittää saada isän havahtumaan:
– Sun täytyy puhua meille. Tajuatko, että kaikki tässä perheessä hajoaa, ellet sä ala puhua.
Kiiskilahden lukio keskittyy luonnontieteisiin, ja niinpä Eetun luokkakin tekee syksyn opintojaksolla pienryhmissä varsin vaativiakin selvityksiä Itämeren tilasta.
Eetu ryhtyy selvittämään äidin tutkimuksia omin päin. Kaikkien äidin tutkijakollegojen ja yhteistyökumppanien toimet eivät kestä päivänvaloa.
Pojalle tärkeä purjehdusharrastus on vaarassa joutua katkolle, kun isän opettajan palkka ei riitä seuran harrastusmaksuihin. Isä myös kieltää pikkusiskoa Islaa harrastamasta mitään veteen liittyvää. Islan hartain toive on aloittaa optimistijollailu, ja Eetu joutuu hiukan huijaamaan, jotta siskon toive toteutuu.
Harrastusaiheita käsittelevien nuortenkirjojen tarjontaan Paasion uutuus on tervetullut lisä.
Koskettavasti Paasio kuvaa Eetun ja pikkusisko Islan lämmintä suhdetta ja keskinäistä lojaalisuutta. Eetun kanssa samassa purjehdusvalmennusryhmässä olevasta Sallasta on tullut pikkusiskolle tärkeä kannustaja ja äidin korvike.
Paasion nuortenromaanissa olisi ollut ajankohtaisen aiheensa puolesta aineksia ekohenkiseksi dekkariksi, jos rikos olisi selvinnyt jo ensimmäisen osan lopussa.
Yksi ensimmäisistä oli Tapani Baggen Suden hetki (WSOY 1999) , jossa nuorten ekoaktivistien ryhmä tekee iskun turkistarhalle. Anu Ojala on kahdessa nuortenromaanissaan Petos (2018) ja Pommi (2014) nostanut esiin eläinten tehotuotantoon ja koirien jalostukseen liittyviä ajankohtaisia teemoja.
Kirjan lopussa on arkisia vinkkejä, kuinka meistä itse kukin voi vaikuttaa Itämeren tilaan ruokapöydässä, ostoksilla, liikenteessä ja vapaa-ajalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti