Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry:n Topelius-palkinto on myönnetty Jukka Behmille nuortenkirjasta Ihmepoika Leon (Tammi 2023).Ohessa raadin perustelut:
Sujuva ja vetäväjuoninen romaani sijoittuu lontoolaisen jalkapalloseuran junioriakatemiaan ja kertoo lahjakkaan nuorukaisen nopeasta noususta brittifutiksen huipulle.
Behmin vakuuttavasti kuvaamien pelikenttien tapahtumien lisäksi Ihmepoika Leon on uskottava kuvaus myös ammattijalkapalloilun raadollisesta maailmasta, hankalista perhesuhteista ja kulissien takaisesta pelistä, jossa raha ratkaisee. Koskettava kasvutarina kulkee kohti uutta maailmaa ja samalla Leonin sisimpään.
Lastenkirjallisuudelle jaettavan Arvid Lydecken -palkinnon on saanut Taru Viinikainen saturomaanistaan Saapastalon Aurora ja pelkojen pelko (WSOY, kuv. Silja-Maria Wihersaari).
Kiehtova saturomaani vanhassa saappaassa isoäitinsä kanssa asuvasta piiskuhäntäoravasta. Saapastalon Aurorassa on jotain perinteisellä tavalla kaunista, se suorastaan pursuaa satujen ja tarinoiden lumoa ja on täynnä tunteiden vuoristorataa.
Tosipaikan tullen pikkuruinen päähenkilö voittaa pelkonsa ja hänestä löytyy urhea sankari, joka muiden vuoksi uskaltautuu vaaraan ja samalla saa arvaamattoman palkinnon.
Lisäksi kirjailijayhdistys on myöntänyt Pääskynen-kunniakirjan lukuaktivisti Henriika Tulivirralle, joka on tehnyt lasten- ja nuortenkirjallisuutta tunnetuksi eri tahoilla.
Topelius- ja Lydecken-palkintoja rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkintojen summa määräytyy jakovuoden vuosiluvun mukaan, eli vuosinousua on aina yhden euron verran, tänä vuonna 2024 euroa.
Kummankin palkinnon ehdokkaiksi asetettiin viisi teosta.
Palkintoraatiin kuuluivat kirjastonjohtaja Henna Kaukoniemi, erityisopettaja Helena Siitonen ja kirjailija Petteri Paksuniemi.
Olen monesti aiemminkin harmitellut sitä, että Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry:n palkintoraadit eivät ole hoksanneet tehdä summausta päättyneen kirjavuoden annista, joko ehdokasjulkistuksen yhteydessä joulukuussa tai varsinaisten palkintojen uutisoinnin ja tiedotuksen yhteydessä.
Kun raati tekee ison työn paneutuen vuoden kotimaiseen tarjontaan, niin havaintojen kiteyttämisen ja yhteenvetämisen luulisi syntyvän melko vaivattomasti. Yhteenvedoilla on nykyisin vielä entistäkin isompi merkitys, kun lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkyvyys eri medioissa on vähentynyt.
Ihmepoika Leonin olen arvioinut Lastenkirjahyllyssä viime vuoden lokakuussa ja Saapastalon Auroran marraskuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti