Oma apu paras apu, Lulu tuumaa

Noora Kunnas & Marjo Nygård: Lulu kampaajalla. Tammi 2026.

 

 

 

Lulu istui aamiaispöydässä isänsä kanssa. Pikkuveli Liha-Kinnas päristeli isän sylissä.
–    Muista, että aamupäivällä on kampaaja. Vaari vie sinut sinne, äiti sanoi Lululle.
–    Kampaaja! Lulu kauhistui.
–     Soitin sinne jo aiemmin ja kerroin ohjeet. Otsatukka tasoitetaan kulmakarvojen yläpuolelle. Eli ei mitään omia ohjeita, äiti sanoi ja katsoi Lulua merkitsevästi ennen kuin lähti kiireesti asioilleen.

 
Noora Kunnas ja Marjo Nygård ovat yhdessä Tammen kanssa havainneet selvän markkinaraon kuvakirjalle, joka käsittelee hiusten leikkaamista.
 
Näinkin arkinen toimenpide on kotimaisen kuvakirjan aiheena aiemmin loistanut poissaolollaan! 
 

Kirjan alussa esitellään keskeiset päähenkilöt.
Marjo Nygårdin kuvitusta Noora Kunnaksen
 tekstiin kuvakirjassa Lulu kampaajalla (Tammi 2026).

Kaikesta päätellen kyse on uuden sarjan avausosasta. 

Aluksi esitellään keskeiset henkilöt, nelivuotias Lulu-tyttö, hänen lempilelunsa, krottikala Söpöliini,  sekä äiti, isä ja pikkuveli, jota Lulu kutsuu jostain kumman syystä Liha-Kintaaksi.

 
Läheisiin lukeutuu myös Lulun kodin pihapiirissä omassa mökissään asuva vaari, jolla on lemmikkinä Juho-Kusti-niminen kastemato. 

Naapurissa asuu vielä Lulun paras kaveri Aki, joka pukeutuu mustiin vaatteisiin.
 
Sanomattakin on tietysti selvää, että Lulun ja vaarin kampaajakeikka ei mene ihan äidin käsikirjoituksen mukaan.
 
Vaarikin lähtee siekailematta mukaan Lulun tempauksiin, joissa kotimiehenä olevaa isää jekutetaan eri tavoin.

Marjo Nygård luo yksityiskohtien kyllästämiä interiöörejä. 

Lasten ja aikuisten muikeat ilmeet vahvistavat tarinan huumoria. 

Useammalla aukeamalla Lulu tai kampaaja esiintyvät aukeaman oikealla ja vasemmalla sivulla ilman, että tausta muuttuu lainkaan. 

Mene ja tiedä, aiheuttaako tämä lapsessa hämmennystä tai väärintulkintaa.  

Ratkaisun voi ajatella alleviivaavan henkilöiden toimeliaisuutta ja yleistä aktiivisuutta. 

 

Lulu ja ukki yrittävät viivyttää kampaajalle lähtöä
mm. leikkimällä hylkeitä. Marjo Nygårdin kuvitusta
Noora Kunnaksen tekstiin kuvakirjassa 
Lulu kampaajalla (Tammi 2026).

 
Nykyisin kotimaisissa kuvakirjoissa on yli kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna huomattavasti lyhyempiä tarinoita. 

Se on hyvä, sillä kuvitus toimii vallan mainiosti toisena kertojana.
 
Noora Kunnaksen pitkää tarinaa olisi kernaasti voinut karsia lyhyempään mittaan.
 
Lulu on särmikäs, omapäinen ja lujatahtoinen lapsi. Jää nähtäväksi, millainen uusi elämys tai kokemus on luvassa sarjan seuraavassa osassa.
 
 

Esimerkki aukeamasta, jossa kampaaja esiintyy peräti
kolmeen kertaan. Marjo Nygårdin kuvitusta Noora Kunnaksen
 tekstiin kuvakirjassa Lulu kampaajalla (Tammi 2026).

 

 
 
Lisää kuvakirjoja hiuksista ja/tai niiden leikkaamisesta:
 
 

Lola Odusoga & Saara Obele: Lolan suuri salaisuus,  WSOY 2023

 
Mila Teräs & Sanna Pelliccioni: Lentävä mummini, Karisto 2020 
 
Anna-Karin Garnham: Ruu ja uusi tukka, suom. Anne Luukkanen, Otava 2018
 
Leslie Patricelli: Hius, suom. Rauna Sirola, Lasten Keskus 2017  
 
C. A. Davids & Mary-An Hampton: Salonki Reilukutri, suom. Marjukka Weide, Marjukka Weide 2016
 
Pernilla Stalfelt: Karvakirja, suom. Birgit Huttunen, Minerva 2010 
 
Fatima Sharafeddine & Annick Masson: Samin uusi kesätukka, suom. Terhi Leskinen, Mäkelä 2007  
 
Olof & Lena Landström: Lasse parturissa, suom. Ulla Ropponen, Tammi 1993